maanantai 25. heinäkuuta 2011

Kesä, kärpäset ja koirakoulu

Parvosta huolimatta meillä on vietetty kesää kuten tähänkin asti. Lämpimät ilmat ovat seisseet meidän ja lenkkeilyn välissä, mutta parhaamme olemme yrittäneet aina silloin kun vähän on viilennyt. :) Viime viikonloppuna oli TiTen kesätapaaminen Kangasalla ja kävimme perjantai-iltana siellä Maisan kanssa uimassa ja saunomassa. Paikka oli oikein mielyttävä, pari mökkiä, grillikatos, rantasauna, pari laituria ja järvi. Maisa pääsi juoksemaan oikein sydämmensä kyllyydestä. Ja niin se kyllä juoksikin. Ensimmäisen puolen tunnin jälkeen aloimme jo naureskella, että kyllä se tuosta kohta hyytyy. No eipä vaan hyytynyt :D Noin 3 tuntia tuota menoa ei vielä ollut tarpeeksi väsyttämään pientä koiraa, joka nautti täysillä siitä, että oli päässyt niin mukavaan paikkaan. Taisi olla sitä mieltä, että koko paikka oli hänen ja silloinhan on erityisen tärkeää varmistaa, että jokainen käyttäytyy niin kuin kuuluukin. Etenkin uimavalvojan työstä tuli Maisan suosikki. Se olisi väsymättä voinut istua laiturilla varmaan koko illan. :) Jokunen kamerakin tuolla taisi räpsy, koitan metsästää Maisasta jonkun kuvan ja laitan tänne sitten jälkikäteen.

Tänään oli taas koirakoulua, 7. kerta. Enää siis 3 kertaa jäljellä. Ohjelmassa tänään ohituksia, rally-tokoa ja pihaharjoituksena luopumista ja koirien ja polkupyörän ohitusta. Viimekertaisen vaalean pikkukaverin lisäksi meillä oli harjoituskaverina pikkuinen pystykorvapoika, kai se kleinspitz oli. Mukavasti sujuivat ohitukset sekä sisällä että ulkona eikä polkupyöräilijäkään tuottanut ongelmia. Ensi kerralla onkin sitten tulikoe kun Tofu tulee taas treeneihin :D Rally-toko oli meille uusi tuttavuus vaikka siitä kuullut olenkin. Aika helppo rata tehtiin, mutta se meni kyllä oikein hyvin. Maisa tosin seuratessa vähän edistää ja on aika yli-innokas. Luulisi, että noin pienelle koiralle tulisi niska kipeäksi niin tiiviistä ylöspäin tuijottamisesta. Luopuminen oli vähän unohtunut (tai sitten ei vaan huvittanut), joten sitä lienee syytä treenata tällä viikolla. Kiva treeni kaiken kaikkiaan, vaikke kovasti uusia juttuja ehdittykkään opettelemaan.

Ilmoitin myös Maisan tänään agilityn alkeisryhmään Hyvinkään koiraurheilukeskukselle. 1.9. alkaa sitten se touhu, sopivasti vain pari viikkoa viimeisen koirakoulukerran jälkeen. Saas nähdä miten meillä menee. Maisan kanssa ehkä suurimmat ongelmat tulevat olemaan maltti ja odottaminen muiden tehdessä rataa (ja etenkin jos minä menen jonnekkin auttamaan ja Maisa joutuu jäämään reunalle odottamaan) sekä sitten tuosta Maisan äärimmäisen tiukasta kontaktista irtautuminen. Tänään kyllä tuon kleinin omistaja kyseli ollaanko tehty agia ja sanoi, että Maisa on ihan selvästi agikoira. Ehkä tuo yli-innokkuus on johonkin valjastettavissa :D

Pari sanaa parvosta...

Parvosta siis. Juha Kareksella (kennel Chic Choix) oli äärimmäisen huono tuuri ja parvo tuli kylään. 7 pentua ja nuorta koiraa kuoli vain muutaman päivän sisällä. Koko tarinan voit lukea Juhan blogista. Internetin ansiosta tämä tarina oli muutamassa hetkessä kaikkien koiraihmisten silmien edessä ja yksi jos toinenkin väänsi itkua menehtyneiden pentujen vuoksi. Enkä vähiten minä itse. Ja koska Facebook ja foorumit on keksitty niin ei mennyt kovin pitkään kuin parvouutisia alkoi kantautua Etelä-Suomen lisäksi myös Tampereen suunnalta. Aikuisia koiria kuulopuheiden mukaan tiputuksessa, rokotuksista huolimatta. Mahdollisesti siis viruskanta, joka ei rokotuksista ota kuuleviin korviinsa.

Oma näkemykseni asiasta on melko kaksijakoinen. Toisaalta tämä tuntuu nyt ehkä hivenen internethysterialta. Toki Juhan tapaus on aito, sitä en kiistä. Mutta tällaisen tarinan jälkeen jokainen mahatauti on parvo ja siitä on sitten kuulutettava kaikelle kansalle. Epidemia! Mutta mutta... Kyseessä on kuitenkin sellainen asia, jossa en oman pessimismini tai kyynisyyteni vuoksi voi ottaa riskejä. Pahimmassa tapauksessa siitä hinnan maksaa Maisa, ja vieläpä sen kovimman mahdollisen hinnan. Ja vaikka kyynikko olenkin, niin koiraihmisenä on kai pakko uskoa siihen, ettei kukaan omasta koirastaan tällaisia juttuja keksisi. Parvoa siis on liikkeellä. Tai ärhäkkää mahatautia vähintäänkin. Kyynikkona sanon kuitenkin vielä, että tämä on ehkä tarpeellinen muistutus meille Suomi-kuplassa eläjille. Kaikenlaista on olemassa ja kyllä se tänne Suomeenkin pääsee. Koiramaana Suomi on melko kansainvälinen ja väki käy paljon ulkomailla näyttelyissä.

Varovaisuutta siis peliin ja nyt pariksi viikoksi pois koirapuistoista. Koiranäyttelyissä ja muissa tapahtumissa kannattaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta. Eivätköhän tulevat päivät ja viikot kerro miten vakava tilanne todella on. Toivon parasta!

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Koirakouluilua tauon jälkeen

Noniin, eilen päästiin vihdoin taas tauon jälkeen koirakouluilemaan. 6. kerta kymmenestä, puolivälin paremmalla puolella jo. Tauon takia pelkäsin pahinta. Maisa kun ilman taukoakin on välillä laittanut vähän ranttaliksi. Mutta ei, kyllä se vaan oikeesti kai pitää uskoa, että se alkaa oppia kun vaan emäntä jaksaa joskus sen kanssa treenata. Ei voi kyllä syyttää kuin itseään siitä, ettei näitä juttuja ole tehty aiemmin!

Koulussa treenattiin taas tietenkin ohituksia. Meillä oli taas uusi treenikaveri, joku bichon, cotton tai vastaava se taisi olla ja pakko kyllä myöntää että meni nimi aivan ohi. Tofu ei ollut paikalla vaan lomailee ja palaa treenikaveriksi ilmeisesti vasta 2 viikon päästä. Nytkin ohitukset menivät todella hyvin. Mutta mutta... En silti vielä jaksa uskoa, että tämä olisi nyt tässä. Katsotaan kunhan Tofu palaa treeneihin. Jos silloinkin kaikki menee ongelmitta niin on varmaan jo pakko uskoa, että Maisa osaa ohittaa :D Tässä koirakoulutauolla ohituksia treenattiin tietenkin tavalliseen tapaan aina lenkeillä ja tuntuisi kyllä pääasiassa menevän aika hyvin ulkonakin. Maisa vaan suhtautuu niin kovin eri tavalla aina eri koiriin ja eri tilanteissa.

Ohitusten lisäksi treenattiin taas luopumista. Muutamia harjoituksia ollaan silloin tällöin tehty tauonkin aikana, muttei kovin paljoa. Ja tässä asiassa voisi kyllä melkein sanoa, että tauko on tehnyt hyvää. Maisa on ennenkin mystisesti oppinut asioita sitten kun olen kyllästymiseen saakka ensin ilman tuloksia yrittänyt ja sitten pitänyt useamman päivän taukoa. Maisa luopui todella mallikkaasti sisällä ja lopputreenistä mentiin ulkoilemaan ja homma sujui ulkonakin. Jopa niin hyvin, että Maisa tiputti jo suuhun napatun namin pois!! Tämä on mielestäni näin ahneelta pikkukoiralta erinomainen suoritus.

Hyppyä ja keppejä muka-agisteltiin myös. Ja töttörön kiertoa treenattiin uutena juttuna. Maisa osaa kyllä, mutta kaksi ongelmaa näissä agisteluissa on. Ensinnäkin, Maisa on jossain määrin kai laiska ja aika fiksu. Miksi hypätä kun voi kiertää tai mennä ali? Ja toiseksi, Maisa on niin tiukassa kontaktissa namiin, ettei kyllä irtoa yhtään minnekkään. Töttörö kierretään nätisti kunhan kädellä ohjaa töttörön ympäri, mutta heti kun ohjausta koittaa vähentää vähänkin niin Maisa käy vaan tekemässä hassun käännöksen tötsän luona nenä lähes kiinni namissa/kädessä. Pitää varmaan harjoitella kotona kiertämistä tai vaikka jonkin esineen koskettamista, että saisi tuon irtomaan viereltä.

Kaiken kaikkiaan olin tähän treenikertaan todella tyytyväine. Jos se nyt vielä ei tästä kaikesta hehkutuksesta ilmi tullut :) Ensi maanantaita odotellessa.